Ranska on ollut vuosisatojen ajan Euroopan maatalouden keskus.Maassa on noin 400 000 maatilaa, joiden viljelyala on yhteensä 26,7 miljoonaa hehtaaria. Vaikka maataloudessa aktiivisesti työskentelevä väestö on viime vuosina vähentynyt vuosi vuodelta, noin 7 % maan työvoimasta työskentelee edelleen lähialalla.
maatalouden, kalastuksen tai metsätalouden kaltaisilla osastoilla.
Miksi Ranska on maatalouden voimalaitos?
Ranska on Euroopan kolmanneksi suurin maa pinta-alaltaan, kun taas Venäjä ja Ukraina ovat pinta-alaltaan Euroopan ensimmäisellä ja toisella sijalla. Ranskan mantereen pinta-ala on 550 000 neliökilometriä, mikä on myös EU-maiden suurin. Ranskan kokonaismaa-ala, mukaan lukien sen merentakaiset maakunnat ja alueet, on noin 640 000 neliökilometriä, mikä on 0,45 % maapallon kokonaispinta-alasta.
Ranska sijaitsee Euraasian mantereen länsipäässä, erityisesti 42 asteen pohjoista leveyttä ja 51 astetta pohjoista leveyttä välillä. Maa on kuusikulmaisen tähden muotoinen. Sen mantereen koillis rajoittuu pieniin Euroopan maihin Belgiaan ja Luxemburgiin, idässä Italiaan, Sveitsiin ja Saksaan, etelässä Välimereen, lännessä Biskajanlahteen ja luoteeseen Englannin kanaaliin.
Pohjois-Ranskassa se vastapäätä kaakkoisia Brightonin ja Plymouthin kaupunkeja kapean salmen yli. Monaco on itsenäinen erillisalue Ranskan etelärannikolla, ja myös Välimeren Korsikan saarta pidetään kiinteänä osana maata.
Ranskan hydrologiseen järjestelmään kuuluu monia luonnollisia järviä, mukaan lukien Alppien länsireunalla jäätiköiden eroosion muodostamat matalat{0}}järvet, kuten Annecy- ja Bourget-järvi. Järviä on myös muinaisten maapalstojen pinnalla, kuten Vosges-vuorilla. Jotkut kapeissa laaksoissa sijaitsevat järvet ovat tektonisten vaurioiden aiheuttamia.
Ranskalla on laaja alue, jossa yli puolet sen pinta-alasta on peltoa tai laitumia ja toinen neljännes on metsiä, mikä tarjoaa runsaasti tilaa maa- ja metsätaloudelle. Maan maatalouden kehitys perustuu tasaiseen maastoon, hedelmälliseen maaperään ja viljelyyn sopivaan ilmastoon. Lisäksi useimmilla Ranskan alueilla on runsaasti sateita, jotka vastaavat maatalouden kastelutarpeita, kun taas Atlantin ja Välimeren runsaat kalalajit tarjoavat resursseja kalastuksen kehittämiseen.
Vaikka ranskalainen maatalous jakautuu Ranskan eri osiin, yksi tärkeimmistä alueista on Pariisin altaan, jossa sijaitsee Pariisin pääkaupunki. Pariisin allas on geologinen sedimenttikiviallas, joka peittää vuoristorakentamisen liikkeiden laskostamat kerrokset. Pariisin allas on kuin leveä matala kulho, joka kerää kaikki merelliset sedimentit triasskaudesta plioseeniin.
Runsaan sedimentin vuoksi maaperän hedelmällisyys tällä alueella on vahva, ja pehmeän vehnän sato on täällä kolmasosa kansallisesta kokonaistuotannosta. Tämä liittyy tietysti myös altaan tasaiseen maastoon, mikä mahdollistaa maataloustuotannon tehokkaamman kehittämisen. Lisäksi Pariisin altaalta on löydetty kaksi öljykenttää, jotka osoittavat alueen runsasta sedimenttiä.
Maaston ja maaperän lisäksi, jotka ovat kaksi avaintekijää maatalouden kehityksessä, myös joet ovat yksi avaintekijöistä. Pariisin altaan pääjoen, Seine-joen kokonaispituus on lähes 800 kilometriä. Sen vasen ranta on yhteydessä sen sivujokeen, Yonne-jokeen, ja sen oikea ranta on yhteydessä Marne-jokeen. Seine-joen vesimäärä on erittäin runsas, virtaa säännöllisesti ympäri vuoden ja tulvia esiintyy keväällä.
Kun Seine-joki virtaa joidenkin alankojen läpi syksyn ja talven huippusesongin aikana, se voi myös aiheuttaa vakavia tulvia. Siksi Ranskan on pyrittävä vähentämään Seine-joen ja sen sivujokien tulvia rakentamalla tekoaltaita. Lisäksi Englannin kanaaliin laskeutuvan Seine-joen keskellä on monia pieniä saaria.
Ranskassa on myös kuuluisa Loire-joki, joka on Ranskan pisin joki, jonka kokonaispituus on 1020 kilometriä ja suurin valuma-ala 117000 neliökilometriä. Tämän joen virtaus on erittäin epävakaa, ja virtaama marras- ja joulukuussa on kahdeksankertainen elo- ja syyskuuhun verrattuna. Pariisin altaassa Loire-joki virtaa edelleen pohjoiseen ja on yhdistetty Seine-jokeen useiden kanavien kautta.
Ilmasto Ranskassa
Ranskalla on suhteellisen suuri maa-ala, joten sen ilmastotyypit ovat myös melko erilaisia. Koko maata on vaikea tiivistää yhteen ilmastotyyppiin kuten muita pieniä Euroopan maita. Yleisesti ottaen useat ilmastotyypit Ranskassa ovat kuitenkin erittäin sopivia maatalouden kehittämiseen.
Suurin osa Ranskasta sijaitsee lauhkean vyöhykkeen eteläosassa, ja vain sen eteläreuna saavuttaa subtrooppisen rajan. Valtameri vaikuttaa suuresti koko Ranskaan, ja vuotuinen keskilämpötila laskee vähitellen etelästä pohjoiseen. Eteläisen taivaansinisen rannikon Nizzan keskilämpötila on 15 celsiusastetta, kun taas pohjoisrajan Lillessä on vain 10 celsiusastetta.
Atlantin ajelehtiminen länteen tuo sateita Ranskaan, ja vuotuinen sademäärä on lähes 1300 millimetriä korkeammilla alueilla Länsi- ja Luoteis-Ranskassa. Talvella Itä-Ranskaan voi vaikuttaa mantereen korkeapaine-, mikä voi tuoda kaupunkeihin äärimmäisen kylmän sään.
Maataloudessa kehittyneen Pariisin altaan ilmasto on merellisen ja mannermaisen välillä. Vuotuinen keskilämpötila Pariisissa on 11 celsiusastetta, ja siellä on muiden meriilmastomaiden tapaan suhteellisesti vähemmän sadetta vuodessa, noin 58 senttimetriä. Eniten sataa kesällä, mikä sopii erinomaisesti satojen kasteluun Pariisin altaalla.
